Senshi
Senshi on minun ja Terhi Tulilahden yhteisomistuskoira, joka asuu Terhillä Lohjalla. Senshi on syntynyt Etelä-Koreassa ja on muuttanut pentuna asumaan Italiaan kasvattajaystävälleni Stefania Fiorentinolle. Ennen Senshiä Suomeen saapui Senshin poika Gino, jonka luonteen myötä ihastelin Senshiä suuresti. Onneksemme 2024 keväällä saatiin Senshi hakea tänne. Senshi on meidän kosmopoliitti supermatkailija, joka valittaa reissuilla vain jos auto matelee eikä matka taitu kuten hakureissulla autostraadalla mielettömään ruuhkaan jumahtaessa. Senshin kanssa on ollut helppoa mennä minne vain ja hän ei ujostele minkäänlaisia ihmisiä vaan on sen sijaan kunnostautunut itkettämään mummoja olemalla niin ihana ja harkinnassa onkin kaverikoira tms. hommat vielä joku päivä.
Senshi on koonsa puolesta uros pienimmästä päästä mutta ei ole jättänyt kokoaan jälkikasvulle, muutoin kuitenkin tasapainoinen rakenteeltaan. Kuonon suhteen olisi parantamisen varaa sen ollessa turhan kapea ja tästä sekä palloiluelämäntyylistä johtuen Senshi onkin pian yhtä pientä etuhammasta köyhempi. Rintakehä on hiukan leveä ja etukulmaukset keveät ja tämä näkyy liikkeessä ajoittain etujalkojen heittelynä. Senshi jakaa vahvasti mielipiteitä ulkomuototuomareilla, kaikkea H:sta ROP:iin on nähty. Mutta upeimpana hetkenä pidän yhä meidän yhteistä debyyttiä Shiba erikoisnäyttelyssä 2024 kasvattajatuomari Liz Dunhillin arvosteltavana, jolloin Senshi oli avoimen luokan kolmas saaden ERI + SA ja lopulta vielä Paras Uros 4! Vieläpä suhteellisen pohjavillattomana.
Seuraavana vuonna Senshin saapumisesta saatiin kuulla siellä Italiassa löytyneen yhdeltä Stefanian koirista leishmaniatartunta, yhdellä kymmenestä. Testasimme kuitenkin tämän varmuuden vuoksi ja Senshi sai positiivisen tuloksen. Tämä oli tietysti iso shokki. Onneksi varmasti varhaisen diagnosoinnin ja aloitetun lääkityksen avulla päästiin jo puolessa vuodessa ottamaan testi, jonka tulos oli negatiivinen! Päätimme kuitenkin Terhin kanssa vielä katsoa toisen vuoden eteenpäin, että jos testi pysyy negatiivisena voinemme uskaltaa ajatella Senshin jalostuskäyttöä vielä. Omaa käyttöä itselläni ei Senshille taida olla kun pääsin kasvatustyöni aloittamaan Senshin tyttärellä Moonilla.
Senshin kanssa harrastetaan metsäilyä kaikissa muodoissaan ja hän on toivottu vieras nuorten partioretkille. Itse saan välillä ryöstää pojan meille tai matkaani näyttelyreissuille. Senshiä on iso kiittäminen siinä, että Tatsuko saatiin tottumaan muihin koiriin kotonaan. Senshi kun ei narttujen mäksätyksestä ota itseensä ja itsevarmana puskee itsensä toisen sydämeen. Kultainen pieni bimbomies, joka laulaa, kainalomöyryää ja potkii äijänä ulkona niin että kynsienleikkuuta ei tartte harrastaa.
